Olen nyt pikkuisen shokissa, niin etten oikein tiedä mitä tuumaisin... huomasin nimittäin, että bändin MySpace-sivulle oli ilmestynyt tällainen:

Got any stories?

Hey friend!

Do you see yourself as a dedicated and loyal Poets of the Fall fan? Do you think they have made a difference in your life, one way or another? Would you have missed something really special if you didn't love their music? Do you have an amazing story or a nice little piece of memory you would like to share with the other fans and the world? Do you just simply love them like no other band?

If you answered "yes" to any of these questions, keep on reading!

We are in search of fan stories we could use in a Poets of the Fall project. We can't tell you exactly what it is, yet, but you will hear more about it soon. But we can assure you: you're gonna love it and you really really want to be a part of it.


Ja joo, vastasin YES ihan jokaikiseen kysymykseen: Kyllä, olen bändin vankkumaton ja uskollinen kannattaja. Kyllä, bändi on todellakin muuttanut koko elämäni (mistäs tässä blogissa olikaan kyse..). Kyllä, olisin missannut todella paljon hyviä juttuja, jos bändi ja sen musiikki ei olisi herättänyt minua tästä monivuotisesta horroksestani: Esimerkiksi oman elämäni. Kyvyn ajatella itseäni ja tehdä niitä juttuja, joita itse haluan. Ja muutaman ihanan uuden ystävän. Ja yleisesti kaikenlaisen hauskanpidon. Parhaat livekeikat. Musiikin kuuntelemisen ilot. Lapsenomaisen kyvyn innostua, tohkeilla ja nauttia hyvistä jutuista. Elämänilon. Ihan tällaisia "pikkujuttuja" vain, no big deal... ;)

Ja kyllä, minulla on tarina kerrottavanani. Se tarina on melkeinpä kokonaisuudessaan täsä blogissa. En vain tiedä, mitä sille tarinalle nyt tekisin. Olen monta kertaa miettinyt, että haluaisin kertoa tarinani paitsi faneille, myös bändin jäsenille itselleen - ihan vain kiittääkseni heitä tästä kaikesta. En vain ole koskaan keksinyt mitään hyvää tapaa ja kanavaa tehdä niin. Paitsi tietenkin tämä blogi, mutta tuskinpa pojat ovat täällä koskaan käyneet nuuskimassa. Ja nyt yhtäkkiä minulle ojennetaan tällainen mahdollisuus ikään kuin tarjottimella. Huh! Tätä täytyy nyt pikkuisen aikaa sulatella. Jotenkin olen yhtä aikaa sekä innoissani että pikkuisen kauhuissani.. Kyllähän tuollaisessa projektissa olisi hienoa olla mukana, joten kai sitä täytyy kokeilla... jos vaikka huolisivat mukaan.

Ai niin, tuo viimeinen kysymys vielä: Kyllä, rakastan bändiä ja sen musiikkia enemmän kuin mitään muuta. Enkä edes osaa selittää, miksi. On vain niin. Huokaus.